DivE mukana Kasvatustieteen päivillä 2023

 

Kasvatustieteen päivät 23.-24.11.2023 Vaasassa Åbo Akademissa keräsi yhteen satoja tutkijoita. Päivien teema “Koulutus ja tutkimus yhteiskunnassa – yhteiskunta koulutuksessa ja tutkimuksessa” korosti hyvinvoinnin, toivon, koulutuksen ja osallisuuden merkitystä yhteiskunnassa. Myös DivEn jäseniä oli mukana järjestämässä teemaryhmiä sekä esittelemässä omaa tutkimustaan. Riikka Mononen oli mukana järjestämässä Kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen ryhmää, Riikka Sirkko Inklusiivisen kasvatuksen ja koulutuksen teemaryhmää ja Katja Sutela Taide- ja taitokasvatuksen verkoston teemaryhmää. 

Kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen teemaryhmä 

Teemaryhmä kokosi yhteen 29 esitystä yhteensä kahdeksassa sessiossa ja lisäksi kaksi posteria. Tänä vuonna teemaryhmässä korostuvia aiheita olivat esimerkiksi motivaatio ja koulutusvalinnat, matematiikan motivaatio ja matematiikka-ahdistus, lukutaito, oppilaan ja opettajan kohtaaminen, kouluun ja opiskeluun liittyvä hyvinvointi, hyvinvoinnin tuki, perfektionismi ja opettajien motivaatio ja hyvinvointi. Esiteltävien tutkimusten kohderyhmät vaihtelivat varhaiskasvatuksesta työelämään asti. Lisäksi teemaryhmän jäsenet järjestivät esiseminaarin aiheesta Matematiikan oppiminen, opetus ja oppimisvaikeudet – tutkimuksen tilanne Suomessa, jossa esiteltiin käynnissä olevia tutkimusprojekteja ja -hankkeita sekä viriteltiin yhteistyömahdollisuuksia jatkossa. 

Inklusiivisen kasvatuksen ja koulutuksen teemaryhmä 

Tässä teemaryhmässä saimme monipuolisen katsauksen inkluusiotutkimukseen yhteensä 11 esityksen sekä kahden posterin voimin. Ensimmäisen session esityksissä käsiteltiin muun muassa erityisopettajan työnkuvaa inklusiivisen perusopetuksen kontekstissa ja esiteltiin kahta aiheesta juuri julkaistua tutkimusta (Sirkko ym., 2023; Takala ym., 2023). Tutkimukset vastasivat muun muassa kysymyksiin “Minkälaisin perustein laaja-alainen erityisopettaja on mielestään kelpoinen ja pätevä antamaan erityistä tukea? “sekä “Miten erityisopettajan kuvaavat keskeisiä työtehtäviään ja miten erityisopettajan työtä tulisi kehittää tulevaisuudessa.” Inkluusio käsitetään ikävä kyllä edelleen pitkälti ainoastaan erityispedagogiikkaan tai oppilaan opetuspaikkaan liittyväksi asiaksi, kuten Juho Honkasilta omassa esityksessään kriittisesti toi esiin. Suomen akatemian rahoittaman Tuettu-tutkimuksessa tarkastellaankin sitä, kuinka oppilaan koulupaikka erityisopetuksessa tai yleisopetuksen ryhmässä vaikuttaa oppilaan suoriutumiseen koulussa. Poikola puolestaan toi tutkimuksessaan esiin peruskoulun oppilaiden tarinoita opiskelusta inklusiivisissa luokissa. Hänen tutkimuksensa tulokset osoittivat, että oppilaiden tarinoissa kietoutui yhteen inkluusion akateeminen ja sosiaalinen ulottuvuus. Etenkin kaverit ja luokan työrauha nousivat keskeisiksi tekijöiksi oppilaiden tarinoissa. Sessioissa kuulimme inkluusioon liittyvää tutkimusta lisäksi myös varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä täydennyskoulutuksen konteksteissa. 

Taide- ja taitokasvatuksen verkoston teemaryhmä 

Taide- ja taitokasvatuksen tutkimuksen verkoston tämän vuotisena teemana oli “Taide, taito ja toiveikas tulevaisuus”. Ryhmässä toivo ymmärrettiin sekä henkilökohtaisena asenteena että yhteisöllisenä ilmapiirinä, joka auttaa etsimään myönteisiä ratkaisuja silloinkin, kun tilanne saattaa näyttää toivottomalta. Esityksissä korostettiin toivon merkitystä taide- ja taitokasvatuksen käytännöissä ja tutkimuksessa, jotta pystymme ylipäätään kuvittelemaan paremman tulevaisuuden. Neljässä täydessä sessiossa saatiin katsaus 19 eri tutkimukseen, jotka liittyivät niin tulevaisuuskasvatukseen, toivon pedagogiikkaan tai hyvinvointiin tähtäävään kasvatukseen. Toiveikasta tulevaisuutta tarkasteltiin esityksissä niin olemassaolon, tietämisen, taitamisen, oppimisen, opettamisen kuin osallisuudenkin näkökulmista. 

Teemaryhmässä nostettiin esille se, kuinka tieteellisten tosiasioiden tunnistaminen sosiaalisesti ja ekologisesti kriisiytyneessä maailmassa on tärkeää, mutta tietoja ja ymmärrystä todellisuudesta on kuitenkin pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti. Monimutkaisten ilmiöiden ymmärtäminen edellyttääkin monitieteistä ja -taiteista tarkastelua, joista esimerkkinä esityksissä nousi niin musiikki-, kuvataide-, liikunta-, digi- ja käsityökasvatuksen tutkimus kietoutuneena muihin tieteenaloihin. Esityksissä nousi ymmärrys luonnontieteiden tuottaman tiedon merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, mutta myös taide- ja taitokasvatuksen kautta tapahtuvan kuvittelun, rohkeasti toisintekemisen ja tulevaisuusajattelun rooli osana kasvatustehtävää.  

Yhdessäoloa ja verkostoitumista  

Kasvatustieteen päivät kokoavat tutkijoita ympäri Suomea, ja niinpä se onkin mainio tilaisuus päästä kurkistamaan kasvatustieteen moninaiseen ajankohtaiseen tutkimukseen ja verkostoitua kansallisesti. Vaasa ja Åbo Akademi tarjosivat mahtavat puitteet Kasvatustieteen päiville – tack! 

 

 

Lähteet:  

Sirkko, R., Kotilainen, N. & Takala, M. (2023). Erityisopettajan työ osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Kasvatus & Aika, 17(3), 4–25. https://doi.org/10.33350/ka.128889 

Takala, M., Kotilainen, N. & Sirkko, R. (2023). Laaja-alainen erityisopettaja tuen antajana. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 3/23.